Tammikuu on yleensä sitä aikaa, kun lupaillaan rauhallista aloitusta, juodaan liian monta kupillista kahvia ja teeskennellään, että tänä vuonna kaikki tapahtuu hallitusti. Willamagiassa tammikuu nauroi tälle ajatukselle ja pisti heti ison vaihteen silmään.

Tässä katsaus kuukauteen, joka alkoi klubilla ja päättyi siihen, että puikot savusivat taas kuin vanha höyryveturi.

Willamagian Klubi alkoi – ja millä tavalla! ✨

Tammikuussa tapahtui se iso juttu: Willamagian Klubi alkoi virallisesti. Ja koska miksi tehdä asiat pienesti, klubilaiset saivat heti alkuun poikkeuksellisesti kaksi neuleohjetta yhden sijaan: Metsäpolku-kämmekkäät ja Metsäpolku-sukat.

Klubin avauskuukausi oli mulle huikea! Innostus, keskustelut ja se fiilis, että nyt rakennetaan jotain yhdessä – sitä oli ilmassa enemmän kuin tammikuun pakkasta. Pidettiin Teams-neuletapaaminen, jossa langat ja jutut soljuivat, sekä Facebook-live, jossa höpötin klubin kuulumisia ja tulevaa (ja vähän eksyin sivupoluille, kuten tapana on).

Toive on, että mahdollisimman moni uskaltaisi hypätä mukaan klubiin – jos tammikuu oli yhtään osviittaa, tästä on tulossa lämmin, yhteisöllinen ja juuri sopivan matalalla kynnyksellä toimiva neuleyhteisö. Tule mukaan!

Kurssirintamalla: suunnitelmia, peruutuksia ja yksi täysosuma

Tammikuussa tehtiin myös katse pitkälle tulevaan. Laadin ensi lukuvuoden (2026–2027) neulekurssisuunnitelman Hausjärven ja Riihimäen kansalaisopistoille. Luvassa on jotain uutta, jotain vanhaa – mutta ei sinistä eikä lainattua (heh heh). Tarkoitus on yhdistää tutut suosikit ja uudet ideat niin, että kursseilla on tilaa oppia, oivaltaa ja neuloa omalla tyylillä.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan.Tammikuus sa oli tarkoitus startata Silmukat haltuun- ja Kantapääkoulu-kurssit, mutta ne jouduttiin valitettavasti perumaan, koska osallistujia oli aavistuksen liian vähän. Tämä on aina harmillista, mutta kuuluu kansalaisopistomaailman realiteetteihin.

Onneksi vastapainona saatiin kunnon ilouutinen:Looppaus-kurssi toteutui loppuun myytynä. Täysi ryhmä, innostuneet osallistujat ja se tuttu tunne, että kyllä – tälle oli selvästi tarvetta.

Arki rullaa: kirjastot, varasto ja neuleen rytmi

Klubin ja kurssien rinnalla pyöri se tuttu ja turvallinen perusduuni. Kirjaston neuleillat jatkuivat omalla rauhallisella rytmillään, ja varasto oli avoinna – lankaa liikkui, jutut kulkivat ja silmukat syntyivät.

Näissä hetkissä on jotain lohdullista: vaikka isot jutut käynnistyvät, arjen perusta pitää kaiken kasassa.

Neulesuunnittelurintamalla tapahtuu… mutta hys hys

Tammikuussa allekirjoitettiin eräs neulesuunnitteluun liittyvä sopimus. Ja se on valitettavasti juuri niin salainen kuin miltä kuulostaa, eli tästä ei voi sanoa mitään muuta kuin: tämä on hyvä juttu ja odottamisen arvoinen. Palataan asiaan sitten, kun lupa on.

Puikot savusivat – ja jonoon ilmestyi lisää ohjeita

Minimaalisen pienen hetken ajan tammikuun alkupäivinä näytti siltä, että tahti voisi rauhoittua. Että ehkä nyt hengitellään, keskitytään yhteen asiaan kerrallaan ja nautitaan tasaisesta tammikuusta.

No. Elämä nauroi tällekin.

Puikoilla on tällä hetkellä useampi myöhemmin tänä vuonna julkaistava Willamagia-ohje, ja vaikka yksi projekti meinasi valmistua ja vapauttaa tilaa, tilalle ilmestyi heti kaksi uutta. Tahti ei hidastunut – se vain vaihtoi muotoa.

Mutta toisaalta: jos puikot savuaa, ollaan yleensä oikeilla jäljillä.

Tammikuu pähkinänkuoressa

Tammikuu oli täynnä uuden alun energiaa, tekemisen iloa ja sitä tuttua Willamagian rytmiä, jossa suunnitelmat elävät ja lanka johdattaa. Klubi lähti käyntiin upeasti, kursseista opittiin, arki rullasi ja vuosi alkoi näyttää siltä, että se tulee olemaan kaikkea muuta kuin tylsä. Haastateltiinpa minua paikallislehteenkin!

Tästä on hyvä jatkaa, silmukka kerrallaan.

– Janita / Willamagia