Lokakuun silmukat – yhteisön lämpöä, villalankaa ja unelmien rakentamista

Lokakuu oli villasukkapuikkojen ja yhteisöllisyyden kuukausi. Kun ulkona viileni, Willamagian maailma lämpeni – lankakerät pyörivät, kahvi virtasi ja Socktober toi neulojat yhteen. Samalla kulisseissa alkoi kypsyä jotain suurempaa: Willamagian Klubin rakennus jatkuu, ja pöydällä oli enemmän papereita kuin sukkapuikkoja (mikä on jo paljon sanottu).

Socktober – villasukat yhdistävät

Lokakuu oli virallisesti sukka-aikaa, ja sehän näkyi! Socktoberin hengessä puikot lauloivat niin somessa kuin sohvannurkissakin – ja välillä vähän lattialta poimittuina. Willamagian väki osallistui, fiilisteli, kannusti ja laski, että nyt jos koskaan on laillinen syy aloittaa vielä yksi sukkapari… tai kolme. Sukkia valmistui, mutta yhtä paljon valmistui myös hyviä tarinoita – ja keskeneräisiä projekteja, koska realismi on myös taikaa.

Marttojen kurssi ja kansalaisopiston lapaskurssi

Lokakuussa Martat ja kansalaisopistolaiset pääsivät tositoimiin. Marttojen kurssilla purettiin silmukoita ja ehkä vähän stressiäkin, ja Riihimäen kansalaisopistolla käytiin intialaisen peukalokiilan kimppuun kuin arvoitukseen, joka piti ratkaista ennen kahvitaukoa.
Tunnelma oli lämmin, vaikka langat solmussa – juuri niin kuin Willamagian kursseilla kuuluukin olla.

Lankakätkö & Helmiälän neulepäivä

Kätkön ovi aukesi jälleen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina, ja tuttu porukka marssi sisään kuin pyhiinvaellukselle: “mä vaan ihan nopeasti katson mitä uutta tänne on tullut.”
(No ei tullut nopeasti. Kukaan ei koskaan käy nopeasti Lankakätköllä.)
Helmiälässä vietettiin myös neulepäivää, jossa neulojat, kahvi ja pulla muodostivat pyhän kolminaisuuden. Ja kyllä – sielläkin syntyi muutama idea, jotka voivat vielä ensi vuonna räjäyttää koko neuleuniversumin.

Arjen pieniä iloja ja isompia unelmia

Sanasto muisti tekijäänsä, ja sehän jos mikä piristää marraskuun kynnyksellä!
Neuleet eivät ehkä maksa laskuja, mutta joskus kirjalliset oikeudet tekevät pienen taikatemppunsa.
Samaan aikaan Willamagian Klubi-haave alkoi muuttua konkreettiseksi – suunnitelmia, kaavioita ja sen verran intoa, että Excelitkin höyrysivät. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tästä syntyy jotain, joka saa neulojien yhteisön kehräämään kuin lankakissa aurinkopaikalla.

Lokakuu jätti jälkeensä ilon, inspiraation ja pöydällisen keskeneräisiä töitä – eli täydellisen pohjan marraskuulle. Tulossa on uusia ohjeita, pieniä yllätyksiä ja se tuttu Willamagian taika, joka löytyy jostain kahvikupin, langanpätkien ja hullujen ideoiden välistä.
Kuten aina: neulotaan niin kauan kuin silmät pysyvät auki ja lanka ei ole vielä loppu.

-Janita, Willamagia -